
Kasvillisuussuunnittelua ohjaavaan Kaupunkikasvioppaaseen on päivitetty tietoa pölyttäjähyönteisten ravintokasveista. Käyttämällä monipuolisesti eri lajisia puita, pensaita, perennoja ja sipulikasveja tarjoamme ravintoa laajalle joukolle pölyttäjiä. Eri aikaan kukkivia kasveja istuttamalla varmistetaan eliöiden ravinnonsaanti koko kasvukauden ajaksi. Luonnonvaraiset kasvit ovat tärkeitä ravinnonlähteitä täällä esiintyville pölyttäjille. Kaupunkitilaohjeen päivitetyissä kasvillisuuskorteissa ohjeistetaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Puistosuunnitelmien laadinnan yhteydessä huomioidaan, että suunnitelmissa on kasvilajeja, joilla on erityistä arvoa pölyttäjien ravintokasveina.
Kasvillisuuden suunnittelua ohjaavan kaupunkikasvioppaan lajitietojen täydentäminen pölyttäjähyönteisten ravintokasvinäkökulmasta. Tietoja tarkistetaan vuosittain. Kaupunkikasvioppaaseen päivitetään vuonna 2026 sisältöä niittykasvillisuudesta. Niittykasvillisuus hyödyttää monia pölyttäjiä.
LIsäksi Töölönlahdenpuistossa jatketaan pölyttäjäseuraa ja tuloksia hyödynnetään kaupunkikasvioppaan lajisuosituksissa.
Edistetään biotooppipohjaista suunnittelua ja kerroksellisia, pitkään kukkivia istutuksia eri hankkeissa.
Sovitaan miten pölyttäjähyönteisille hyödyllisten kasvilajien käyttöä ja kerroksellisten, pitkään kukkivien kasvustojen suunnittelua seurataan eri hankkeissa. Kootaan vuosittain yhteenveto kohteista, joissa on edustavasti eri elementtejä, jotka tukevat pölyttäjähyönteisten ravinnon saantia.
Töölönlahdenpuiston väliaikaisen kesäpuiston toimenpiteiden vaikutusta alueen linnustoon ja pölyttäjiin seurataan 2024-2025. Puiston eri alueilla oli runsaasti pölyttäjiä hyödyttäviä kasvilajeja. Radan varren niittyjen lajisto oli pölyttäjien laji- ja yksilörunsauden kannalta merkittävintä kasvilajistoa, mutta myös kesäpuiston kylvö- ja kesäkukka-alueilla oli paljon erittäin hyviä kasvilajeja pölyttäjille. Tällaisia lajeja ovat seurannan perusteella esimerkiksi hunajakukka, kultakärsämö, kurjenpolvet, keltasauramo, törmäkukat, puro-ohdake, lehtosalvia, iisopit, paloyrtit, jättiverbenat, punalatvat, punatähkät, auringonkukat, meiramit, sudenporkkanat ja asterit.
Vuosien 2024–2025 seurantakäyntien yhteydessä Töölönlahdenpuistossa havaittiin linjalaskennan ja yleisen pölyttäjähavainnoinnin aikana yhteensä 14 kimalaislajia, 15 muuta mehiläislajia, 10 perhoslajia ja kukkakärpäsiä ainakin 11 eri suvusta.
Vuonna 2025 seurattiin myös heinäkuussa asennettujen hyönteishotellien käyttöä. Kaikki kolme hyönteishotellia olivat asuttuja ja niissä tavattiin erakkomehiläisten pesiä. Eniten pesiä oli radanvarren niityllä sijaitsevassa hyönteishotellissa, mutta arviot pesien määrästä ovat suuntaa-antavia, koska kaikkiin hyönteishotellin osiin ei ollut hyvää näkyvyyttä.
Töölönlahdenpuiston lajistoseurannat 2024–2025 Osa 1 Puiston kasvillisuus
Töölönlahdenpuiston lajistoseurannat 2024–2025 Osa 2 Pölyttäjähyönteiset ja linnusto
Pölyttäjähyönteisiä tukevaa kasvillisuutta ja pesäkoloja lisääviä toimenpiteitä seurataan jatkossa uusissa puisto- ja katusuunnitteluhankkeissa suunnittelussa käytettävän projektinjohtamisen sovelluksen avulla. Tietoa alkaa kertyä sovellukseen vuoden 2025 aikana.
Puistosuunnittelun hankeohjauksen yhteydessä tarkistetaan suunnitelmien lajivalikoimaa ja suunnitteluratkaisuja myös pölyttäjähyönteisten ravintokasvien näkökulmasta.
Vuoden 2023 puistosuunnitteluhankkeista on nostettu esiin kohteita, joissa toteutui useita pölyttäjien ravintokasveja lisääviä elementtejä, kuten kukkivia puita ja pensaita, monilajisuutta, niittyjä, kukkivia nurmia, dynaamisia perennaryhmiä, säilyviä luonnontilaisia tai luontaisesti kehittyneitä alueita, kaupunkiviljelyä ja ajallista ja tilallista kukkajatkumoa.
Suunnittelussa tai toteutuksessa olevat hankkeet
Toteutuneet hankkeet
Kasvipaletin päivitystyötä on esitelty kaupungin työntekijöille.
Tässä työssä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista päivitystyössä. Kaupunkitilaohjeen kasvillisuuskorteissa on omana väliotsikkonaan luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Kaupunkitilaohjeesta löytyy myös uusia inspiraatiokortteja, joissa käsitellään monimuotoisuuden lisäämisen teemoja.
Kaupunkikasvioppaan sisällön päivitys valmistui vuonna 2020. Päivityksessä luonnon monimuotoisuuden edistäminen oli yksi keskeisistä tavoitteista.
Vuonna 2021 jatkettiin edelleen Kaupunkikasvioppaan monimuotoisuusosion sisällön syventämistä yhteistyössä Ympäristöpalvelujen kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli molemmin puoleinen tiedonvaihto ja yhteisen tietämyksen lisääntyminen siitä, miten pölyttäjähyönteisten hyvinvointia rakennetussa ympäristössä voidaan parhaiten edistää kasvilajivalintojen avulla. Kaupunkikasvioppaan tietoja syvennettiin eri kasvilajien ja kasviyhdyskuntien merkityksestä pölyttäjähyönteisille. Tarkoituksena oli saada aikaan käytännönläheistä ohjeistusta pölyttäjähyönteisistä kasvillisuussuunnittelun kanssa työskenteleville henkilöille.
Vuonna 2022 Kaupunkikasvioppaaseen on viety puuvartisten ja ruohovartisten kasvien syventävät monimuotoisuusosuudet, joita hyödynnetään mm. puistosuunnittelussa.
Helsingin Kaupunkikasviopas - Ruohovartiset kasvit, monimuotoisuuden edistäminen
Helsingin Kaupunkikasviopas - Puuvartiset mesi- ja siitepölykasvit
Helsingin Kaupunkikasviopas - Viheralueiden monipuolistaminen torjuu luontokatoa
Arboretumiin asennettiin keväällä 2021 viinihoukutteisia perhospyydyksiä. Arboretumin alueelle istutetuista puu- ja pensaslajeista perhosille tärkeimpiä olivat erityisesti Suomessa luontaisesti tai lähialueillamme kasvava puu- ja pensaslajisto, kuten tammi, pähkinäpensaat, vaahtera ja ruusukasvien heimoon kuuluvat puut.
Meilahden arboretumin kasvillisuuden hoito- ja kehittämissuunnitelma 2022-2031